Oppimistehtävä 4

4c) Tutustu yhteen tällä opintojaksolla rakennettuun toteutukseen ja arvioi toteutusta blogissasi

Toteutuksia arvioidessanne kiinnittäkää huomionne siihen, onko toteutuksen rakenne hyvä ja vastaako se mielestäsi valitun kohderyhmän tarpeisiin. 

 

4d) Pohdi blogissasi, miten jatkossa voisit hyödyntää sosiaalista mediaa tehtävissäsi



c)  Tutustuin Minjan suunnitelmaan ja toteutukseen. Kyseessä on ryhmä opiskelijoille (yleinen käytäntö nykyään ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa). Ryhmä sijoittuu sekä Facebookiin että Whatsappiin, Whatsapin ollessa keskustelevampi paikka. Facebook ryhmästä on itselläni kokemusta, ja olen kokenut sen todella hyödylliseksi joten tämä suunnitelma on loistava! Whatsapp ryhmästä ei ole kokemusta (meidän ryhmä ei sellaista ole tehnyt) mutta voin kuvitella, että siellä on vielä helpompi nopealla aikataululla saada muita kiinni. Sisareni ryhmällä on tällainen Whatsapp ryhmä, ja siellä on mm. joku joskus kysynyt ennen luennon alkua kiireellisenä että missä luento pidetään. Tai olisiko joku muu menossa nyt syömään, ym. Näiden ryhmien huonoista puolista on vaikea sanoa mitään, niitä en löytänyt toteutuksesta. Mutta esim sellainen riski on, että jos ryhmäläiset ovat harjoittelussa niin keskustelevat liian yksityiskohtaisesti harjoitteluasioistaan.

Toteutus oli sellainen, kuin suunnitelmasta arvelin. Mielestäni se vastaa kohderyhmän tarpeisiin hyvin ja on rakenteeltaan hyvä.


d) Sosiaalinen media on ennen kaikkea helpon, nopean tiedon ja vertaistuen kanava, kunhan muistaa lähdekriittisyyden. Erilaiset some-ryhmät, joista näkee, onko joku aktiivinen ("linjoilla"), ovat hyviä silloin, kun tieto pitää saada nopeasti. Sosiaalista mediaa voisin hyödyntää edellä kuvatuilla tavoilla, lisäksi työssä vertaistukiryhmien pitäminen voisi olla somessa mahdollista. (Suunnittelimme ja toteutimme vertaistukiryhmän muistisairaiden omaisille kurssilla.)

Oppimistehtävä 3

Oppimistehtävä 3c)

Kirjoita blogimerkintä toteutussuunnitelmasta; aiheen, kohderyhmän ja ympäristöjen valinnoista.

Toteutussuunnitelman aiheen idea tuli ihan kokonaan Jenniltä. Suostuin siihen heti, sillä muistisairaudet ovat itselleni ajankohtainen aihe (sukulainen sairastaa), ja muutenkin minua kiinnostava. Päätimme, että teemme Facebookiin vertaistukiryhmän muistisairaiden omaisille. Lähdimme miettimään ryhmää tällaisen käsitekartan avulla:

 

Mielessäni oli tätä suunnitelmaa tehdessäni koko ajan lähinnä ajatus: onko tämä oikein, loukkaako tämä yksityisyydensuojaa? Toisaalta tällainen paikka ryhmälle, jonka kuitenkin saa salaiseksikin, on erittäin hyödyllinen. Ihmisistä voidaan puhua yleisesti niin, ettei henkilö ole tunnistettavissa. Mutta pienillä paikkakunnilla tunnistusvaara on isompi.

Kaikki ryhmäläiset ovat samassa jamassa; kukaan ei ole ryhmässä mässäilläkseen toisten tiedoilla.

 

Salattu vai suljettu ryhmä?

Näiden erona on se, että salaista ei löydä haulla, suljetun löytää. Salattu voisi siis olla turvallisempi, mutta liian hankala löytää. Vaikka ajattelimme, että ryhmää voisi mainostaa muilla keinoilla, ja liittyminen voisi tapahtua ylläpitäjän aloitteesta. Tämä olisi kuitenkin ollut mielestämme liian hankalaa.

 

Facebook on hyvä ympäristö ryhmälle siksi, että todella moni on rekisteröitynyt Facebookiin, joten erillisiä tunnuksia ei tarvitse tehdä. Näin Facebookin käyttökin on tullut jo todennäköisesti melko tutuksi. Ryhmässä voi olla juuri niin aktiivinen kuin haluaa, saa tehdä julkaisuja mielin määrin, mutta myös seurata vierestä. Ylläpitäjien olisi tosin hyvä ottaa huomioon se, että kauan passiivisena olleiden jäsenten motivaatio ja tarkoitusperä ryhmään tarkistettaisiin. 

 

Tapahtumien järjestäminen ja mainostaminen ryhmässä on kätevää, tosin maantieteellisesti tapahtumat voivat olla hankalia osalle jäsenistä. Verkossa tapahtuvassa ryhmässä on aina tämä haittapuoli. Toisaalta itsekin voi olla aktiivinen ja järjestämässä tapahtumia tai tapaamisia.

 

Tietosuoja - Oppimistehtävä 2

Tietosuoja... niin mikä?

2. A)

• Millaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössä käyttävän henkilön pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta?
• Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut?
• Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta?
• Millaista vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita?

Tällaisten kysymysten ääressä tänään. (edit; tänään ei ole postauksen päivämäärä).
Pohdinnan aiheena on tietosuoja ja siihen liittyvät seikat, hyvät, huonot, selkeät ja ei-niin selkeät. Minkälaisia seikkoja sosiaalisia verkkotyökaluja työyhteisössä käyttävän henkilön pitäisi ottaa huomioon tietosuojan näkökulmasta? Aivan ehdottomasti se, että vaikka verkkotyökalu olisi "suljettu", se ei välttämättä sellaisena pysy. Ei saisi olla mitään sellaista, mikä voisi julkiseksi joutuessaan olla oikeasti haitallista. Facebook esimerkiksi on jännä juttu siitä, että aina ei tiedä mikä näkyy kenellekin. Unohtuiko joku satunnainen tuttu kaverilistoille? Voi olla, että tämän tutun kaverit näkevät päivityksesi. Ikinä ei voi olla ihan varma, mikä näkyy kellekin (muutenkin kuin Facebookissa). Ja huom; mitä nettiin laittaa, ei sitä sieltä pois saa.
Ja ei niitä asiakastietoja näkyviin. Ei edes sähköpostiin. Vaikka asiakas itse haluaisi lähettää jotain tietoja sähköpostiin, niin en suosittele tietosuojan vaarantamisen takia.

Mitä ovat avoimuuden ja läpinäkyvyyden edut... no, avoimuudesta seuraa se, että ei ole mysteerinen ja "pelottava". Jos vaikuttaa vastaavalta, siitä ei yleensä seuraa ainakaan luottamusta. Avoimuus voisi siis lisätä luottamusta ja lähestyttävyyttä. Avointa henkilöä on helpompi lähestyä.

Milloin henkilökohtaisten tietojen jakamisesta olisi hyötyä työyhteisön kannalta? No, mielessä kävi, että ei kyllä minkäänlaisessa tilanteessa! Asenne ainakin kohdillaan... Mutta tietojen jakaminen voisi johtaa välietappien kautta työyhteisön yhteisöllisyyden vahvistumiseen. Työntekijät vaihtuvat, toisessa paikassa enemmän ja toisessa vähemmän, mutta se on varma että työaika- tai tilanteet ei aina riitä/ole sopivia tutustumiseen ym. En sano, että työyhteisön jäsenten pitäisi alkaa kaveerata, mutta ainakin tilanteessa, joissa ei tunneta, tällainen tutustuminen voisi lujittaa työyhteisöä.

Millaista vahinkoa voi syntyä ellei henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta huolehdita? Auts, paljon vahinkoa.  Riippuu kenen tiedoista on kyse. Esimerkiksi sosiaalityöntekijät eivät aina ole pidettyjä henkilöitä - sitä sattuu, että vihastunut asiakas tekee suutuspäissään jotain. (Sosiaalialan kokemuksella. Auton renkaita puhkottiin).

2. B)

Digitaalinen identiteetti

• Millaisia tietoja sinusta löytyy?
• Ovatko tiedot mielestäsi oikeita?
• Kuinka voit vaikuttaa siihen, mitä tietoja sinusta on?
• Voiko tietoja poistaa verkosta?

Hyvä etten ihan innostunut tästä! Voi, mitä kaikkea minusta löytääkään googlettamalla. Paljon. Ehkä liikaa.
Facebook -tilini, google+ -tilini. Kuvia. Aika monta kuvaa itse asiassa; 10 vuotta vanhoja ja muutamia vuosia vanhoja. Hyviä, huonoja. En sano että huonoja ei saisi olla; tuollainenhan minä olen.
Lehtijuttuja, uutisia, Intagram -tili. Jaa, olen ilmeisesti vuosia sitten laittanut nimeni Pohjois-Pohjanmaan hevosvalokuvaajien listalle.
Erilaisista tietokannoista ottamiani valokuvia. TODELLA vanha Photobucket -tili! Varmaan 15 vuotta! Blogi, johon olen kommentoinut.
Kilpailutuloksia ratsastuskilpailuista. Ja PALJON muuta. Myönnän, elämäni on myös internetissä.

Mielestäni tiedot ovat pitkälle oikeita. Eräässä artikkelissa minusta pohditaan kaksosuuttani ja se on melko.. no, muokattu. Sanojani väännelty ja sitä rataa, mitä ne toimittajat joskus tekee.. Mutta ei se minua hetkauta.

Ei olisi tuotakaan artikkelia tehty, jos en olisi siihen suostunut aikoinani. Eli itse voi vaikuttaa paljon. Voi olla tekemättä tilejä erilaisiin sosiaalisiin medioihin. (Minulla on melkein kaikki mahdolliset käytössä, tai on ollut ennen.) Voi olla antamatta suostumusta tietojen jakamiseen netissä. Ihan kaikkeen ei tosin voi vaikuttaa. Joku voi ottaa sinusta kadulla kuvan ja laittaa nettiin.

Joo, ei se tietojen poistaminen verkosta niin helppoa ole. Joistakin paikoista voi poistaa itse tai pyytää sivuston ylläpitäjää poistamaan. Mutta vaikka näin kävisi, ei voi tietää, onko tieto lähtenyt leviämään jotakin reittiä siltikin. 

 2. C)

Etsin Tampereen kaupungin sosiaalisen median käytön säännöt.

Säännöissä pyydetään miettimään, että mitä tarkoitusta palvelun avaaminen vastaa? Onko siihen, siis oikeasti, jokin syy? Näkyvyys ehkä? Mikä on kohderyhmä, törmätäänkö kohderyhmään tätä kautta?
Painotetaan sitä, että sosiaalisen median käyttö on suositeltavaa. Kun työntekijä toimii sosiaalisessa verkostossa, hän on työroolissa; hänen on osattava pysyä siinä. Muistaa esimerkiksi henkilötietosuojalaki. Myös se on huomattava, että lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan säilyy yksityishenkilönäkin sosiaalisessa mediassa toimiessa. Työasioista keskustellaan VAIN niissä sosiaalisen median kanavissa, jotka on sallittuja työyhteisössä.

Oppimistehtävä 1

1a)

Minulle tutuin sosiaalisen median ympäristö on varmasti Facebook.
Käytän Facebookia monesti päivässä; "tarkistan" sen aamulla, päivällä ja illalla.  Tarkistamalla tarkoitan sitä, että katson uutiset ja jos joku on laittanut minulle viestiä niin vastaan viestiin. Tiedon Facebookista olen saanut muistaakseni ystävältäni noin kuusi vuotta sitten. Facebookia voi käyttää hyödyksi monessa asiassa; esimerkiksi harratsuksissa tiedottamisessa. Ystäväni teki Facebook-tilin, kun muut lacrosse-joukkueen pelaajat perustivat sinne ryhmän, ja hänkin halusi pysyä kärryillä asioista. Työssä en varsinaisesti Facebookia käyttäisi, mutta siellä voisi jakaa työn aiheeseen (toimintaterapia) liittyviä asioita; toimintaterapia usein vaatii tietynlaista kekseliäisyyttä ja luovuutta, muokkaamista, ja somessa voisi omat sovellukset jakaa toisillekin.

Toinen sovellus, mitä käytän paljon on iPhoneen saatava Etsi ystäväni (tai Find My Friend).
Se on sovellus, jossa voi pyytää muita kaveriksi sähköpostin avulla. Kaveruuden hyväksyttyä ja sijaintitietojen ollessa päällä, sovelluksesta näkee kartalta, missä kukakin kaveri on. Minulla on iso perhe ja kaikilla on iPhone, joten sovelluksesta on paljon hyötyä silloin, kun esim. odottelee jota kuta ja haluaa tarkistaa, onko hän pian jo tulossa (ei tarvitse soitella ym). Sovellus on hyvä aina, kun pitäisi tietää toisen sijainti. En esim. aina tiedä, onko veljeni missä kaupungissa milloinkin; turhien puheluiden sijaan voin tarkistaa kännykästä. Työssäni en tätä sovellusta käyttäisi, mutta erilaisissa harrastustoiminnoissa se voisi olla hyvä.



1b)

Tumblr on eräänlainen pienoisblogipalvelu, jonne käyttäjät voivat lisätä kirjoituksia, kuvia, videota, linkkejä sekä musiikkia. Siellä voi seurata muiden kirjoituksia ja jakaa niitä. Tavallisesta blogipalvelusta Tumblr eroaa siten, että se on yhteisöllisempi, siellä uudelleen lähetetään muiden "postauksia" ja kommentoidaan niitä, jos on esim samaa mieltä. Tumblrissa voi määrätä ketä käyttäjiä seuraa. Seurattavien blogikirjoitukset (ja muu sisältö) tulee käyttäjän etusivulle. Tumblrissa on esim. käyttäjiä, jotka on perustettu jonkin aiheen "fanittamiseen". Palvelussa käytetään tageja eli tunnisteita, joilla voi haku-palvelulla hakea tietystä aiheesta Tumblrissa. Ensimmäisessä kuvassa "equestrian" tunnisteella löydetty kuva.
Tumblrista on myös sovellus kännyköihin internetsivuston lisäksi.

 

 

 

1c) 

 

Oma alani on toimintaterapia; opiskelen sitä ja olen tällä hetkellä sijaisena töissä.

Toimintaterapiassa hyödyntäisin somea monella tavalla, ekana tulee mieleen kontaktien ylläpitäminen. Se on helppoa erilaisilla sovelluksilla kuten WhatsApp, Facebookin Messenger.

Kuten aiemmin sanoin, toimintaterapiassa tarvitsee inspiraatiota, täytyy osata soveltaa ja olla itse kekseliäs. Erilaisissa yhteisöissä voi jakaa omia ideoita muille.

Eri somet toimivat myös ihan vain tiedon välineenä. Myös tt-yrittäjälle on mainos tärkeää, ja se on somessa mahdollista.

Sosiaalinen media, opintojakso

Hei, lukijat!

Tämä blogi on perustettu opiskelujani varten. Olen nyt kesällä osallistunut opintojaksolle, jossa käytetään blogia ja muuta sosiaalista mediaa.
Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen blogini, ja tuskin viimeinenkään. Luonteelleni tyypillisesti olen perustanut blogeja ja nettisivustoja, mutta ne ovat sitten jääneet unholaan melko pian. Inspiraation iskiessä olen sitten perustanut taas uuden blogin/sivuston.

En kuitenkaan koe olevani erityisen aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Tutustuin Instagramiin vastikään ja Tumblriin (vai olikohan se se toinen t:llä alkava?) tutustuin opintojen ohella. Ainoat, mitä käytän, on Facebook ja Whatsapp (joku laittoi puhelimeeni Whatsappin että viestittely olisi helpompaa..).

Toivoisin, että tämän opintojakson avulla en vain oppisi lisää somesta, mutta siitä, minkälaisia vaaroja, riskejä somen käytössä on. Mikä on järkevää? Miten somea voi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla?



Blogi, johon tutustuin
http://somemaailmaaihmettelemassa.blogspot.fi/